Pekka Ihanainen tarttui Sometussa heittämääni kyselyyn sosiaalisen median pedagogiikasta, heitti keskusteluun kuvan, jossa on pyrkinyt kiteyttämään asiaa, ks. alkuperäinen blogimerkintä. Omalta osaltani pohdiskelin Pekan kuvan perusteella:

Heip, tämä olikin tuttu kuva. Hienoa Pekka, että tartuit syöttiin ja perustit yhden lähdön keskustelulle. Innostan sinua aukikirjoittamaan kuvan. Ajatuksen kuvaksi muuttaminen voi toisaalta paljastaa kokonaisuutta, mutta toisaalta myös virittää erilaisia tulkintoja.

Pedagogisessa mallissa otetaan yleensä kantaa oppimis/opettamistoiminnan muotoihin, kohteeseen, tavoitteisiin, motivaation lähteisiin, siihen, miten oppiminen tapahtuu (psykologinen, sosiokulttuurinen tms.), siihen mikä edistää ja mikä estää oppimista (oppimisen mahdollistajat ja rajoitteet) ja hyvin usein kuvataan myös jollakin tavoin ajallista prosessia tai systeemiä tai dynamiikkaa. Monissa pedaggisissa malleissa otetaan kantaa valtasuhteisiin, joissakin ne ovat mukana implisiittisesti, annettuina. Nostetaan siis esille eri toimijoitten rooleja, keskinäisiä suhteita ja asemaa tai sitten ei ja sekin on merkityksellistä, jos ei.

Jos esim. näillä vihjeillä avaat Pekka kuvaasi, voimme ehkä ymmärtää paremmin, mistä on kysymys.

Itse tavoittelen pedagogista mallia, jossa informaation siirtäminen asiantuntijalta asiantuntemattomalle ei ole peruslähtökohta. En siis ilman argumentointia ota lähtökohdaksi kuvassasi olevaa oletusta siitä, että opettaja edustaa asiantuntijatietoa. Jos ymmärrän tutkivan oppimisen mallin (joka on kohtuu hyvä), siinäkään ei tätä oletusta tehdä suoraan.

Mitä opitaan? Miksi?

Sosiaalinen media ja nykyisiin kaikin osin edellyttää oppimista, jossa on keskeistä prosessi. Ei ole pelkästään asioita, joita opitaan (toki on edelleen kielioppia ja laskukaavoja, tällä argumentilla ei saisi tehdä tyhjäksi sosiaaliseen mediaan soveltuvaa pedagogista mallia).

Tiedon/informaation/sisällöntuottaminen on vedetty esille monissa malleissa, mutta jätetty usein puolitiehen. Pelkkä tuottaminen ei vielä avaa tietoisuutta oivaltamaan tarpeellisia asioita.

Tässä nyt aluksi.