Oppiminen


Oppiminen – teoreettisia käsityksiä oppimisesta

 

Pekka Ihanainen tarttui Sometussa heittämääni kyselyyn sosiaalisen median pedagogiikasta, heitti keskusteluun kuvan, jossa on pyrkinyt kiteyttämään asiaa, ks. alkuperäinen blogimerkintä. Omalta osaltani pohdiskelin Pekan kuvan perusteella: mietteitä Opentiellä blogikeskustelusta.

 

Irina Koskinen (kirjassa Koskinen S. & Ahinen S. toim.1989, Lukion pedagogiikka. Helsinki: Kirjayhtymä) kysyy, mitä on pedagogiikka? Koskinen haluaa etsiä uudentyyppisiä lähtökohtia ja tarkastella niitä kriittisesti. Pedagoginen keskustelu pyrkii hahmottamaan suurempaa kokonaisuutta ja lähtemään olemassa olevan toiminnan ongelmista etsimään vaihtoehtoja. Koskisen tavoitteena pedagogisessa keskustelussa ovat:

Koskinen määrittelee pedagogiikan opetuksen kriittiseksi tarkasteluksi. Ja sillä lisäyksellä, että kriittisyyteen kuuluu, ettei se ole koskaan kaiken kattavaa. Näkökulmat vaihtelevat.

 

Mitkä voisivat olla nyt, 20 vuotta myöhemmin, merkityksellisiä kysymyksiä pedagogisessa keskustelussa? Jotta tämä kysymys ja sitä kautta laajemmin käsitys oppimisesta avautuisivat, on hyvä ymmärtää, miten oppiminen on erilaisissa pedagogisissa malleissa ymmärretty. Yritän poimia kunkin teorian sisältä keskeisiä kysymyksiä, joiden perusteella oppimistapahtumaa tarkastellaan. Yritän myös nähdä ne nykyhetkestä käsin kiinnostavat asiat, joita ei oteta huomioon. Nykyhetkellä tarkoitan oppimista, jossa perinteiseen kasvokkaistilanteeseen liittyy teknisesti välittynyttä oppimiseen tähtäävää vuorovaikutusta. Kirjaakin voi pitää tällaisena teknisesti välittyneenä vuorovaikutuksena ja staattinen verkkosisältö ei juurikaan poikkea kirjasta. Sosiaalinen media sitä vastoin tuo uutta tekniseen välittymiseen: oppimisen kohteena olevaa asiaa prosessoidaan oppivassa ryhmässä, tuotetaan erilaisia sisältöjä, käsitellään niitä, ollaan yhteydessä monenlaisiin informaation lähteisiin ja asiantuntijoihin, jeataan ajatuksia, löydöksiä ja tuotoksia.

 

Sosiaalisen median oppimiskäyttö voi olla perinteisen kaltaista tai se voi olla perinteisestä poikkeavaa. Perinteisellä tarkoitan frontaaliopetusta, jossa opettaja opettaa, oppilaat tekevät muistiinpanoja, harjoituksia, lukevat virallisesti tarkastetusta ja hyväksytystä oppikirjasta läksyjä ja vastaavat opettajan laatimiin kysymyksiin kokeessa, jonka tavoitteena on toistaa oppikirjan ja opettajan esittämiä tietoja.

 

Behaviorismi

Humanistinen pedagogiikka

Kognitiivinen oppimiskäsitys

Konstruktivistiset teoriat (Enkenberg)

Konnektivismi (George Siemens)

Tutkiva oppiminen (Seitamaa-Hakkarainen & Hakkarainen)

Kriittinen pedagogiikka (Tomperi: Freire)