Kansanen, Pertti (2004). Opetuksen käsitemaailma. Jyväskylä: PS-kustannus, Opetus 2000.
s. 32 Miten? Metodi
tapa, jolla opettajan ja opiskelijoiden välinen interaktio järjestyy
voi olla laaja-alainen tai suppea tekniikka
kasvatus laajasti ajatellen ”metodi yhteiskunnan kehittämisestä”
”didaktiikka tietynlainen opetukseen suunniteltu metodi”
myös keinot ja mediat kuuluvat metodin piiriin
erilainen opetusmuoto, suppeammin ymmärretty metodi > erilainen vuorovaikutus
myös opetustila on yhteydessä opetusmuotoon
”Kehittyvän opetusteknologian myötä opettajan ja opiskelijoiden välinen interaktio on saanut uusia muotoja.” Tekniikka suo reaaliaikaisen yhteyden kaukaakin.
Metodit:
-perusmuoto sokraattinen ysely eli majeutiikka > mitä keskustelukumppani tietää ja mitä ei tiedä, perustelujen vaatiminen, niiden uskomusten paljastaminen, joiden varaan ymmärrys perustuu, oppija kyllä tietää, mutta ei tiedä tietävänsä, sokrats antoi vihjeitä ja johdatti kohti uutta ymmärrystä ”kätilönä”
s. 102-103 Yhteinen tavoitteellisuus opetuksessa
Opettajan tavoitteisuus korkea |
Tavanomainen |
Tavoitteinen |
Opettajan tavoitteisuus matala |
Mekaaninen, kvasiteleologinen |
Harrastuspohjainen |
|
Oppilaiden tavoitteisuus matala |
Oppilaiden tavoitteisuus korkea |
s. 103: Opettajan tavoitteisuuden ja oppilaan tavoitteisuuden yhteys opetustapahtuman interaktiossa.
Tuntea opetuksen tavoitteet yhdessä, hyväksyä ne, tahtovat yhdessä toimia niiden saavuttamiseksi > me-intentio ks. Paul Hellgrén (1985, ss. 21-25) ”soveltanut Raimo Tuomelan sosiaalisen toiminnan teoriaa käyttämällä me-intentiota opetustapahtumassa kuvaamaan yhteistä pyrkimystä opetuksen tavoitteisiin.” Käytännössä harvoin yhteiset tavoitteet, vaikka tätä voidaankin pitää ihanteena.
s. 104 interaktion laatua kuvaava taulukko: samassa opetustapahtumassa interaktion vaihtoehtoja paljon, kuviossa muutama tyyppitapaus
kvasiteleologisessa ulkoa ohjattu, ei selkeää tiedostusta ja sitoutumista tavoitteisiin > valmiiseen oppimateriaaliin turvautuminen, voimakas kontrolli, oppilaiden tulee suostua, jos eivät, heidät pakotetaan
tavallinen tilanne, jossa opettajalla korkea tavoitteisuus, oppilailla matala, oppilailla ulkoinen motivaatio
opettajan alhainen tavoitteisuus ei ole oppimisen este, mutta ei myöskään eduksi, mikäli oppilaat motivoituneita
yhteistavoitteisuus kouluopetuksessa lienee pikemmin ihanne kuin arkea
s. 105 tavoitteisuuden kritiikkiä: ajattelun rajoittuminen, vaihtoehtojen pois sulkeminen, kritiikki suhteessa omaan toimintaan katoaa, äärimmillään ”yksipuolista ajattelua, oman ajattelutavan propagoimista ja siten itsenäisen ajattelun rajoittamista. Tavoitteisuus saattaa lähetä indoktrinaatiota.”
Comments (0)
You don't have permission to comment on this page.